Yli aaltojen Halsholmaan
Taas matkani vie yli Peimarin kimmeltävän.
On tuttu tää tie - ohi reimarin tuon vihreän.
Siell´ siintää jo maa, siellä ystävät mua odottaa.
On keulamme päin - kohti niin ihanaa Halsholmaa.
On tuttu tää tie - ohi reimarin tuon vihreän.
Siell´ siintää jo maa, siellä ystävät mua odottaa.
On keulamme päin - kohti niin ihanaa Halsholmaa.
Venhon kun valkamaan tuon - siellä saariston maljan mä juon -
laulut ja soitot jo soi - kansa kiireetön kun ilakoi.
Nyt yli aaltojen näin kuljen keinuen onnea päin - kohta sen kohdata saan,
kunhan pääsen taas Halsholmaan !